Minne olen menossa?

Hei. Kirjoittaminen on jäänyt moneksi viikoksi. Tai itseasiassa, tuo oli väärin sanottu. Yritetään uudestaan.

Hei. Julkaiseminen on jäänyt moneksi viikoksi. Olen aloittanut monen monta kirjoitusta tännekin, mutta yhtäkään en ole saanut loppuun. Olen viime aikoina miettinyt paljon ja kirjoitellut itselleni muistiin tärkeiltä tuntuvia ajatuksia. Olen myös kirjoittanut sadunalkuja sekä kaksi pätkää mahdolliseen kauhunovelliin. Olen siis todella kirjoittanut, mutta en ole julkaissut täällä mitään pitkään aikaan.

Yksi syy sille, miksi kirjoittelu on jäänyt, on poukkoillut mielessäni jo loppusyksystä asti. En oikein tiedä, mihin keskittyisin Aikaisessa tiaisessa. Alun alkaenhan tästä piti tulla organisointiblogi, sitten aihe vaihtui rentoon elämänmenoon, arkeen ja helppoon ruokaan. Nyt mukaan on tullut kirjoituksia vatsavaivoista, mutta niistäkään en jollain lailla jaksa enää kirjoittaa. Vatsani on välillä kiva ja välillä se ärähtelee, mutta en jaksa miettiä sitä enää tänne.

En ole kovin hyvä kirjoittamaan asioista, joita olen tehnyt tai olen ajatellut tehdä. Mietiskelen tahattomastikin todella paljon ja pääni sisällä tapahtuu jatkuvasti jotain. Kehittelen uusia liikeideoita, maailmoja, tarinoita, satuja, mietin läheisiäni, tulevaisuutta, menneitä asioita.. vaikka ja mitä. Luulisi, että tästä kaikesta olisi paljon ammennettavaa blogisivustolle. Mutta sanotaan vaikka niin, että minun on vaikea ehtiä kirjoittamaan sitä mukaa, kun ajatuksia syntyy. Ajatukseni myös poukkoilevat paljon asiasta toiseen ja innostun aina vähäksi aikaa ihan täysillä jostain asiasta. Parin viikon kuluttua saatan olla jo kyllästynyt aiheeseen.

Tässä välissä leikin vähän kääpiöhamsterini kanssa, joka on muuttunut ihanan sosiaaliseksi tässä vuoden aikana. Hän on myös hyvin hauskan ja hämmästyneen näköinen talviturkissaan, sillä pikkuiset kulmakarvatkin ovat muuttuneet valkoisiksi. Yhtäkkiä tajusin, että sillähän on tänään syntymäpäivä! Onnea pikkuiselle!

No niin, saa ihan uusia ulottuvuuksia nämä kirjoitukset, kun kerron hamsterin syntymäpäivästäkin. Tämä ei nyt välttämättä kuulosta kypsän aikuisen kirjoittamalta, mutta aloin nyt miettiä, mitä keksisin antaa pienelle lahjaksi tänään.

Mutta takaisin asiaan. Olen miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa, että alkaisin kirjoittaa tänne enemmän luovaa tekstiä, eikä niinkään tällaista resepti- ja asiatekstiä. Olen nimittäin taas innostunut luovasta kirjoittamisesta. Kirjoitin joululahjaksi yhden sadun, jonka ansiosta kipinä syttyi ja olen sen jälkeen  aina silloin tällöin kirjoitellut uusia tarinanpätkiä ylös. Varmastikaan minun ei kannata kuitenkaan heti laittaa koko sivua uusiksi ja poistaa kaikkea jo kirjoittamaani, vaan ennemmin voisin tehdä luovalle kirjoittamiselle oman kategoriansa. Ehkä teen niin.

Facebooktwittergoogle_pluspinterest