Koti

Kahden raaka-aineen suklaakakku

Mainiot kekkerit ja niiden järjestäminen

Järjestimme viikonloppuna juhlat. Tämä on hyvin harvinaista, sillä yleensä meillä ei käy kovin paljoa vieraita noin muutenkaan. Minulle jäi todella hyvä fiilis kekkereistä, sillä tarjoilut tuntuivat maistuvan ja vieraat viihtyvän. Sain jopa juhlien jälkeen kiitosteksarin yhdeltä kekkereissämme vierailleelta kaveriltani. Hän kiitteli sitä, miten hyvin otimme kaikki vieraat huomioon, ettemme jättäneet ketään oman onnensa nojaan. Oli ihana saada tällainen, ihan varta vasten lähetetty viesti 🙂

Kekkerimme alkoivat jo aiemmin iltapäivällä ensimmäisten vieraiden kahvituksella, mukavalla jutustelulla ja hyvillä nauruilla. Illemmalla saapuneille tarjosimme kahvituksen lisäksi myös boolia ja suolaista naposteltavaa, jotka nautittiin hyvien juttujen, musiikin ja naurunpyrähdysten kera. Tunnelma oli koko päivän rento ja iloinen, osa vieraista viipyikin pitkälle yöhön.

Koko juhlien ajan oloni oli rento, iloinen ja tyytyväinen. Yllätyksekseni huomasin, miten paljon todella viihdyin, kun tupa oli täynnä hyväntuulista porukkaa ja kun sain kestitä vieraita. Ennen vieraiden saapumista olin toki vähän hermostunut, mutta jännitys katosi heti vieraiden saapuessa. Jännitys oli aivan turhaa, mutta varmasti hyvinkin inhimillistä, kun edessä on jotain näin paljon tavallisesta arjesta poikkeavaa.

Miten sitten nämä hyvin onnistuneet kekkerit kursittiin kasaan? Listasin tähän asiat, joiden itse katsoisin olevan tärkeitä juhlien onnistumisen kannalta.

  • Tarjoilujen miettimisessä kannattaa hyödyntää hyväksi havaittuja ja tuttuja ohjeita. Jos et ole ennen leiponut tai kokkaillut juhlia varten, valitse helppoja ohjeita ja jos tuntuu siltä, niin osta osa tarjottavista valmiina. Itse leivoin porkkanapiirakkaa, kinkkupiirakkaa sekä kahden raaka-aineen suklaakakkua (kuva ylhäällä on vähän surkea, mutta kakku oli namia!). Näiden lisäksi ostimme keksejä, karkkia ja laitoimme tarjolle lahjaksi saatuja suklaita. Illaksi oli sitten vielä lisänä muuta naposteltavaa. Suklaakakut olivat sen verran pieniä, että tein iltapäiväksi ja illaksi omat kakut ja hyvin menivät kaupaksi. Leivoin kahden raaka-aineen suklaakakkuja sen vuoksi, että kakku on suhteellisen helppo ja nopea tehdä, ja laktoositonta suklaata käyttämällä pystyin hyvin huomioimaan myös tarvittavat ruokarajoitukset. En jaksanut ottaa stressiä tavallisen täytekakun valmistamisesta, koska niiden valmistaminen on jäänyt minulla melko vähiin.
  • Ota huomioon ruokarajoitukset, itse tein kinkkupiirakan ja kakut gluteenittomiksi ja laktoosittomiksi, jolloin ruokarajoitteisille (itseni mukaan lukien) löytyi omia vaihtoehtoja. Porkkanapiirakkakin oli muuten laktoositon, mutta Olympia-juuston laktoosittomuus/laktoosillisuus (onko se sana?) jäi meille mysteeriksi. Ostamassani paketissa kun ei lukenut “laktoositon”, mutta pari vierastamme sanoi, että aina silloin tällöin kyseisessä juustopakkauksessa komeilee tämä sana. Mene ja tiedä.
  • Siivoaminen. Suosittelen siivoilemaan hiljalleen muutaman päivän ajan ennen juhlia, jolloin et joudu valtavan stressipaniikin runtelemaksi juuri ennen, kun vieraat saapuvat paikalle. Vieraat tulevat kuitenkin tapaamaan ihmisiä, eivät hammasharjalla jynssättyjä posliinikoristeita. Jos siis olet paniikinomaisen siivouksen jäljiltä kärttyinen, ei se ainakaan paranna tunnelmaa. Meillä viimeinen silaus siivoukseen tehdään potkaisemalla pikkuroskat mattojen alle sekä piilottamalla ympäriinsä lojuvat vaatteet ja tavarat kaappeihin. Koska mitä sillä sitten on väliä. Jos et ehdi tai sinulla ei ole palavaa halua puunata koko kämppää kristallinkirkkaaksi, päästä itsesi vähemmällä. Siivoa ne paikat paremmin, joihin oletat katseiden kiinnittyvän, verhotankojen päältä ei esimerkiksi ole välttämätöntä luututa. Jos et ota turhia paineita juhlien järjestämisestä, siivoamisesta tai leipomisesta, olet paljon parempaa seuraa vieraillesi. Se kohottaa tunnelmaa paljon nopeammin, kuin juhlia varten jynssätty sohvanalunen.
  • Vieraiden huomioiminen. Et voi mitenkään jutella kaikkien vieraiden kanssa samaan aikaan, mutta muista huomioida heitä tasaisesti. Tärkeää hyvän tunnelman kannalta on kuitenkin se, että arvostat vieraita ja heidän läsnäoloaan. Ja mikäli olet itse jännittynyt, kerro se vieraille. Heiltä saat varmasti kannustusta juhlien kulkuun ja vaikka apua tarjoilujen tai mahdollisen ohjelman järjestämisessä.

Erityisen tärkeää on loihtia juhlista sellaiset, joissa itse viihtyisi parhaiten. Mikäli itse menisit mielelläsi rentoihin ja hyväntuulisiin juhliin, joissa tarjolla olisi herkullista, mutta pelkistettyä ruokaa, järjestä itsekin sellaiset. Kun vieraat huomaavat sinun itsesi viihtyvän ja olevan läsnä, heidänkin on helpompi rentoutua ja nauttia mukavista juhlistasi.

Facebooktwittergoogle_pluspinterest

Ruokahävikkiä vastaan: kuivaruokakaappi helposti järjestykseen

Varmasti monelle on tuttu ongelma, että kuivakaapissa olevat ruokatarvikkeet unohtuvat helposti kaapin perukoille odottamaan parasta ennen -päiväystä. Sillä hetkellä, kun puuroriisin kantaa kaupasta kotiin ja laittaa sen kaappiin, ei tule mieleenkään, että jonain päivänä sen joutuu heittämään pilaantuneena pois. Omalla kohdallani tämä oli pitkään harmillisen yleistä, mutta olen keksinyt kaksi tapaa vähentää tällaisen ruokajätteen syntymistä.

1. Päiväyksen merkkaaminen näkyvälle paikalle
Ensimmäinen tapa on hyvin konkreettinen ja yksinkertainen, eikä vie paljoa aikaa. Tämä ei vaadi mitään muuta, kuin että pidät kynän kuivaruokakaapin lähettyvillä kaupasta tullessasi – ja muistat käyttää sitä. Ota siis tavaksi merkata jokaisen pakkauksen kylkeen parasta ennen -päivämäärä ennen, kuin laitat pakkauksen kaappiin. Tärkeää on merkata päiväys juuri sille kyljelle, joka näkyy sinulle heti kaapin avatessasi. Voit myös merkata päiväyksen jokaiselle kyljelle, jolloin pakkauksia ei tarvitse aina asetella hyllylle samansuuntaisesti.

2. Kaappien säännöllinen läpikäyminen
Tämä on tavallaan itsestäänselvää, mutta jäi ainakin itseltäni pitkän aikaa tekemättä. Kesällä tyhjensin koko kuivaruokakaapin keittiön pöydälle ja katsoin kaikki päiväykset läpi. Merkkasin kaikkien pakkauksien kylkiin parasta ennen -päiväykset ja asettelin paketit takaisin kaappiin, jättäen nopeimmin pilaantuvat ruuat etualalle. Otin asiakseni käyttää nimenomaan nämä ainekset pois ennen uusien ostamista. Homma toimi hyvin ja nyt kaapissa on melkein puolet enemmän tilaa kuin kesällä, jolloin kaappia ei meinannut saada edes kiinni. Tällä hetkellä olen niin hyvillä mielin selkeästä kaapista, että tarkastelen sen noin viikottain läpi. Ei vie paljoa aikaa ja rahaakin säästyy, kun ruokaa ei tarvitse heittää pois. Jos kaappien tarkastelu ei tule arjen keskellä helposti mieleen, kannattaa asettaa puhelimeen hälytys säännöllisin väliajoin tai jättää kaappiin muistilappu muistuttamaan asiasta. Pieni vilkaisukin voi riittää, eli hyllyjen tuijotteluun ei tarvitse varata sen pidempää aikaa.

Onko sinulla kokemusta vaatekaappeihin unohtuneista jauhopaketeista? Onko sinulla tapoja, joilla vähennät kuivaruokakaapin ruokahävikkiä? Heitä kommenttia alle!

Facebooktwittergoogle_pluspinterest
ei_se_ole_niin_tarkkaa

Remontin yksinkertaistamista

Meillä on tällä hetkellä yksi huone pienen remontin alla. Huoneessa oli melko lailla elämää nähnyt ja suttuinen tapetti, joka aluksi nypittiin irti seinistä. Alunperin oli tarkoitus tapetoida koko huone uudestaan, mutta eräs maalari-tuttuni heitti idean, että tapetoisi vaan yhden seinän tehosteseinä-tyyliin. Hän perusteli ideaansa sillä, että jatkossa on helpompi muuttaa huoneen ulkonäköä, jos voi vaan pääasiassa maalata ja tapetti on vain yhdellä seinällä. Innostuimme heti tästä ideasta, sillä mikä sen parempaa, kuin jo ennakkoon vähän helpottaa tulevaa elämää.

Pohjamaalia on nyt levitetty pari kerrosta ja varmaan yksi kerros vielä laitetaan. Pari päivää sitten, kun mieheni kanssa levitimme pohjamaalia seinille, totesin, että minulle on tässä viime aikoina muodostunut oma slogan kotihommissa. Pienistä epätasaisuuksista puhuttaessa totesin vain tyynesti, että “ei sitä kukaan huomaa”. Tätä toistelin jokin aika sitten myös verhojen lyhennys -operaatiossa.

Totuus on se, että voi olla, että joku huomaakin. Mutta en näe syytä, miksi sitä pitäisi itse jäädä murehtimaan. Todennäköisyys siihen, että joku lyttää kasvonsa kiinni remontoidun huoneen seinään silmiään siristellen ja pikkuvirheitä etsien, on kuitenkin melko pieni. Näin on ainakin omassa lähipiirissäni (toivottavasti teidänkin). Ja jos vieraasi huomaa jonkin epätasaisuuden tai huonosti maalatun kohdan, hän ei jää miettimään sitä moneksi tunniksi, saati sitten päiväksi. Todennäköisesti ajatus vilahtaa hänen mieleensä ja sitten tuleekin jo jotain muuta mietittävää. Ja vaikka joku jäisikin murehtimaan, miten jonkun toisen seinässä on yksi vähän pikaisemmin maalattu kohta, niin mitä se sitten haittaa. Silloin hän miettii sitä itse, omassa mielessään – ei sinun mielessäsi.

Leppoisaa päivää kaikille 🙂

Facebooktwittergoogle_pluspinterest
Muumimukit syksy 2015

Muumimukit syysjärjestykseen

Olen suuri Muumifani ja asunnostamme löytyykin paljon Muumi-tavaraa. Asunnossamme tallustellessa voi löytää figuureja, mukeja, kirjoja, sarjakuvia ja päiväpeiton alta saattaa pilkahtaa Muumi-lakanan reuna. Pelkästä mukien keräilystä ei siis ole kysymys, vaikka nekin ovat minulle tärkeitä.

Keittiössämme on vitriinikaappi, johon olen sijoittanut sesonkimukit ja tuotannosta poistetut mukit. Mukana on myös pari lautasta ja kulhoa. Järjestin kaapin keväällä niin, että kesäiset mukit olivat etualalla. Kesämukit eivät kuitenkaan sopineet enää tähän vuoden aikaan, joten oli aika vaihtaa järjestystä! Varsinaisia syksymukeja Muumeista ei julkaista, mutta osa sopii silti erinomaisesti syksyyn. Esimerkiksi marjoja hattuun perkaava Muumimamma sekä mustavalkoisessa Seikkailu-mukissa vilistävät hahmot sopivat tarinoiltaan ja tunnelmaltaan syksyyn. Olin vähän myöhässä tämän syysjärjestelyn kanssa, joten kohta nämä saakin järjestää taas uudelleen – nimittäin talvijärjestykseen 😀

Facebooktwittergoogle_pluspinterest
Jos ommel ei mene suoraan, se mutkittelee tai menee vinoon

Lyhennystä ja lykkäystä

Sunnuntai on loistava päivä tehdä asioita, joita on lykännyt jo pidempään. Tyypillisesti tällaiset asiat liittyvät jollain tavalla kotiin, ne eivät ole välttämättömiä ja niillä ei ole välitön kiire. Minulle yksi tällainen asia on ollut uusien verhojen lyhentäminen ja ripustaminen, johon tartuin tänään – edelleen ristiriitaisin tuntemuksin.

Kerrotaanpa ensin sen verran, että keväällä ostetut verhot piti lyhentää jo aikoja sitten. Ne ripustettiin paikalleen, jotta voisin lyhentää ne paremmalla ajalla. Se aika ei tullut vielä tänäänkään. Aloitin urakkani kyllä mittaamalla kesäisempien verhojen lyhennysmitan, mutta jätin sen homman siihen. Tajusin, että pikaisempaa lyhennystähän tarvitsevat uudet syksy/talviverhot, jotka olin aikeissa ripustaa kevät/kesäverhojen tilalle.

Aluksi mielessäni vilahti mielikuva itsestäni lyhentämässä tämän sunnuntaipäivän aikana kaikki lyhennystä vaativat sivuverhot, jotka vain löytäisin asunnosta. Nopeasti kuitenkin ymmärsin, että minun on turha langettaa päälleni sellaista painetta. Olin nimittäin suunnitellut tekeväni myös muita, kiireellisempiä asioita samana päivänä. Päätin siis lyhentää vain olohuoneen uudet verhot ja katsoa sitten, onko minulla aikaa muiden verhojen lyhentelyyn. Arvioin kuitenkin alussa ihan oikein, sillä aikaa tähän hommaan ei jäänyt. Nyt minun ei tarvinnut syyllistää itseäni keskenjääneestä työstä, kun suuri työ ei jäänyt kesken, vaan pienempi työ tuli valmiiksi.

Kevät/kesäverhojen lyhentämistä voin siis halutessani lykätä vaikka ensi kevääseen. Tavoitteenani kuitenkin on, että saisin lyhennettyä ne samalla, kun lyhennän toiset syksy/talviverhot, jotka eivät tämän päivän urakkaan mahtuneet. Ne eivät nimittäin tule niin keskeiselle paikalle asunnossamme, että joutavat vielä hyvin odottamaan. Lisäksi kyse on paneeliverhoista, joten niiden lyhentäminen ei välttämättä vie niin paljoa aikaa, kuin näiden leveämpien sivuverhojen. Ne ovat myös puuvillaa, joten silittäminen tulee varmaankin olemaan helpompaa ja nopeampaa.

Tämänpäiväisten, 65 % polyesteriä -verhokankaiden silittäminen oli kyllä mieltäraastavin osuus tässä verho-operaatiossa. Silittäessä minulta kului varmaan litra vettä, sillä yhden pallon silitysteholla ei pakkauksessa ryppyyntynyt kangas kovin helpolla siliä. Suihkuttelin ja levittelin siis vettä oikein kunnolla pahimmille kohdille ja silitin ranteeni kipeiksi. Puolessa välissä hommaa kuitenkin hoksasin, että tuskin kukaan niin tarkkaan tiirailee verhojani. Puolitin silittämiseen käyttämäni ajan ja huomasin, että rypyt silisivät yhtä paljon kuin aiemminkin, kun yritin tosissani saada verhot rypyttömiksi. Eli vähemmällä huhkimisella pääsin täysin samaan lopputulokseen.

Nyt verhot on ripustettu, eikä ryppyjä kerta kaikkiaan huomaa, vaikka niitä siellä on. En siis suosittele käyttämään tuhottomasti aikaa verhojen silittämiseen – vähempikin riittää. Myöskään ompeluvaiheessa ei kannata olla liian ankara itselleen. Jos ommel ei mene suoraan, se mutkittee tai menee vinoon – ei siinä sen kummempaa. Harva kuitenkaan kumartuu lattianrajaan tutkailemaan ompeleitasi, joten täydellisen ompelujäljen saavuttaminen ei todellakaan ole välttämätöntä.

Facebooktwittergoogle_pluspinterest