Ikävien ajatusten ja tunteiden hyväksyminen

Ottaako sinuakin välillä päähän? Tyhmä kysymys, koska tottakai ottaa. Jos joku väittää muuta, en usko. Välillä näitäkin tulee vastaan, mutta aika harvoin. Silloinkin huomaa, miten väkinäinen hymy on kuin henkarin avulla pakotettu kasvoille.

Minulla on ollut tänään tavallista useampaan otteeseen kiukkuinen, turhautunut ja vähän surullinen olo. Olen näinä hetkinä hoitanut vähemmän luovuutta ja keskittymistä vaativia töitä, sekä märehtimisen sijaan käynyt sauvakävelemässä, tehnyt ruokaa ja viikannut pyykkejä. Kun mieliala on alkanut kohentua, on ollut mukava huomata, mitä kaikkea on saanut aikaiseksi, vaikka mielessä on hetki sitten pyörinyt vaikka miten mustia ajatuksia ja sydän on ollut raskas huolesta.

Muutama vuosi sitten suhtauduin tällaisiin pahan olon hetkiin täysin eri tavalla. Pahan olon iskiessä, minulle iski yleensä paniikki: “apua, mistä tämä paha olo johtuu? Mikä minua vaivaa? Mikä on huonosti, missä on syy pahalle ololleni?”. En välttämättä pohtinut asiaa ihan näillä sanoin, mutta pidin huonoa fiilistä merkkinä siitä, että jotain on pielessä. Joko pelkäsin oman mielenterveyteni puolesta tai sitten yritin etsiä syitä menneistä tapahtumista, ympäröivistä asioista tai läheisteni käyttäytymisestä. Ikävät ajatukset ja paha olo tuntuivat kuin lamaannuttavan minut tai saavan minut paniikin valtaan. Hukkasin paljon energiaa ja aikaa turhaan analysoimiseen, märehtimiseen ja murehtimiseen.

Parisen vuotta sitten ajattelutapani muuttui radikaalisti erään verkkokurssin avulla, jossa käytiin läpi kolmen prinsiipin lähetymistapaa. Samalla muuttui kokonaan se, millä tavalla katson elämääni ja tätä maailmaa. Voi kuulostaa kovin suuruudenhullulta ja jonkun korvaan jopa vähän hipiltä, mutta niin siinä tosiaan kävi. Elämäni itsessään ei muuttunut miksikään, mutta kokemukseni siitä muuttui täysin – ja paljon parempaan.

Tätä nykyä, kun minulle tulee kiukkuinen olo, en ajattele sitä sen kummemmin. Annan sen vain tulla ja kulkea lävitseni. Tunteet eivät ole vaarallisia, vaan täysin luonnollisia. Tämä pätee siis ehdottomasti myös negatiivisina koettuihin tunteisiin, kuten ärtymykseen, vihaan ja suruun. Nämä kannattaa hyväksyä normaaliksi osaksi omaa elämää, eikä taistella niitä vastaan.

Omia tunteita ja ajatuksia vastaan taisteleminen tai niiden märehtiminen eivät itseasiassa vie niitä nopeammin pois, vaan venyttävät niitä. Jos sinulla on huono fiilis ja mieleesi juolahtaa jokin ikävä muisto tai pelottava ajatus, anna sen vain olla. Muistuta itseäsi, että se ei ole vaarallinen ja lähtee kyllä ajallaan pois. Ajatukset, joita sinulle tulee mieleen tällaisissa mielentiloissa, eivät välttämättä ole totta. Ne ovat vain ajatuksia ja ne ovat ainoastaan pääsi sisällä. Ne eivät voi satuttaa sinua, joten hengitä rauhassa, anna niiden tulla ja mennä omia aikojaan. Jokainen kurja ajatus ja pahalta tuntuva tunne vaihtuu pian uuteen, mukavampaan ajatukseen ja tunteeseen. Mitä vähemmän analysoit ja taistelet, sitä nopeammin se tapahtuu.

Facebooktwittergoogle_pluspinterest